torstai 7. huhtikuuta 2016

Toimintaterapeutin oma jaksaminen ja hyvinvointi

"Toimintaterapia perustuu asiakkaan, toiminnan ja terapeutin väliseen suhteeseen. Toimintaterapeutti rakentaa asiakkaan kanssa terapeuttisen suhteen,
johon olennaisesti sisältyy toiminta. Terapeutin oman persoonan käyttö
on keskeinen työväline terapiaprosessissa." (Toiminnan voimaa, 2011)

Toimintaterapeutin oman persoonan käyttämistä työvälineenä voidaan kutsua myös itsen tietoiseksi käyttämiseksi. Se edellyttää terapeutilta hyvää itsetuntemusta, joka tarkoittaa kykyä tunnistaa omaa suhtautumista ulkopuoliseen maailmaan ja ulkopuolisen maailman suhtautumista itseen. Itsetuntemus pitää sisällään tietoisuuden mm. omista vahvuuksista ja heikkouksista, tarpeista sekä asenteista. Tärkeää itsen tietoisessa käyttämisessä on, että toimintaterapeutti pyrkii kehittymään siinä kokoajan. Kehittyminen edellyttää omien toimintatapojen tunnistamista ja pohtimista. Itsen tietoinen käyttäminen edellyttää myös aitoa läsnäoloa terapiatilanteissa

"Itsen terapeuttinen käyttö (Therapeutic Use Of Self)
on tärkein toimintaterapian ydinprosesseista.
Terapeutin oman persoonan käyttö on välttämätön
edellytys tarkoituksenmukaisen terapeuttisen 
vuorovaikutussuhteen rakentamiselle. Se on yhtä
tärkeää kuin terapiassa käytetty toiminta."
(Toiminnan voimaa 2011, Rosemary Hagedorn 2000)


Itsen tietoinen käyttäminen, siinä jatkuva kehittyminen sekä aito läsnäolo vaativat toimintaterapeutilta henkisiä voimavaroja ja hyvinvointia. Alla esittelemme asioita, tapoja ja keinoja, joista me saamme itsellemme lisää voimavaroja ja ylläpidämme jaksamista sekä hyvinvointia siten, että pystymme olemaan mahdollisimman hyviä toimintaterapeutteja asiakkaillemme.

ASIAKKAAT<3, jotka tekevät työstä palkitsevaa ja voimaannuttavaa!


PERHE, YSTÄVÄT JA SUKULAISET piristävät, auttavat, kuuntelevat ja ovat tukena<3



  
HARRASTUKSET



KOTI<3


Lisäksi yrittäjätaipaleella äärimmäisen tärkeäksi on muodostunut ammatitaitoinen, luotettava, samanhenkinen ja kannustava YRITTÄJÄKAVERI<3



LÄHTEET:
- Toiminnan voimaa. Toimintaterapia käytännössä. 2011. Hautala T., Hämäläinen T., Mäkelä L. & Rusi-Pyykönen M.

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Lapsen toiminnanohjauksen tukeminen palkkiojärjestelmän avulla

Monella toimintaterapiassa käyvällä lapsella on syystä tai toisesta haasteita toiminnanohjauksessa. Tämä hankaloittaa usein lapsen ja perheen arkea monella tavalla. Lapsen voi olla vaikea huolehtia omatoimisesti omista tavaroistaan ja omalle ikätasolleen sopivista tehtävistä. Tämä aiheuttaa usein päänvaivaa lapsen vanhemmille, kun lapselle on ns. jankutettava samoja asioita useaan otteeseen. Myös motivaatio toimintaa kohtaan vaikuttaa paljon toiminnanohjaukseen. Jos lapsi kokee toiminnan vaikeaksi, hänen on entistä vaikeampi aloittaa toiminta. Esimerkiksi läksyjen tekeminen on monelle koululaiselle vaikeaa, koska siinä täytyy huolehtia itse niin monesta eri vaiheesta. 

Toiminnanohjausta voidaan helpottaa esimerkiksi erilaisten kuvien ja muiden visuaalisten apukeinojen avulla. Lapsen motivaatiota toiminnan aloittamiseen voi lisätä palkitsemalla lasta halutuista tehtävistä huolehtimisesta.

Alla on kuvia palkkiojärjestelmästä, joka askarreltiin eräälle koululaiselle avuksi toiminnanohjauksen tukemiseen.

Laminointikonetta kannattaa ehdottomasti hyödyntää askartelussa, jos siihen on mahdollisuus. Jälki on paljon parempaa, kuin kontaktimuovin kanssa, ja hermotkin pysyvät paremmassa kunnossa.
 
Viikonpäiville on olemassa viralliset värit, joita käytettiin kuvataulussa. Näitä virallisia värejä kannattaa käyttää aina, jos askartelee lapselle esim. viikkostruktuuria tai tällaista palkkiojärjestelmää, sillä nämä värit ovat yleensä käytössä myös päiväkodin ja koulun viikkojärjestyksissä. (Kuvan kaverilla on muuten mennyt viikko aika putkeen )

Valmis taulu. Tauluun on merkattu tehtävät, joiden lapsen äiti kertoi toistuvan päivittäin perheen arjessa. Tämän taulun omistajan tulee huolehtia omista läksyistä ja oman huoneen siisteydestä keräämällä oman huoneen roskat roskikseen, viemällä huoneeseen jääneet astiat tiskiin ja petaamalla oman petinsä. Tehtävät määritellään tietenkin aina lapsen ikätason mukaan. Joillekin tehtäville tehtiin myös erillisiä kortteja, koska niitä ei tehdä päivittäin ja niiden ajankohta vaihtelee. Käytin hymynaamojen kiinnittämiseen tarranauhaa, jota kiinnitettiin tauluun ja hymynaamojen taakse. Merkeille tehtiin oma tasku, taulun alareunaan, jossa ne säilyvät tallessa. Tehtävät voivat olla merkattuna tauluun myös kuvin, mikä auttaa lasta paremmin muistamaan tehtävän.

Kuinka palkkiojärjestelmä sitten toimii?

1. Ensimmäinen vaihe on palkkiojärjestelmän käytön vaikein, mutta myös motivaation kannalta tärkein osio. Sovi lapsen kanssa palkinto. Palkinto voi olla mitä tahansa lapselle tärkeää. Huomioi palkinnossa, ettei se ole liian suuri lapselta vaadittuun työmäärään nähden, mutta toisaalta, että se on tarpeeksi motivoiva tukemaan lapsen toiminnanohjausta. Palkinnon täytyy olla myös mahdollista toteuttaa heti, kun lapsi on saavuttanut tavoitteensa. Tässä suhteessa lapset ovat hyvin erilaisia. Jollekin toimii palkintona raha, toiselle jokin kiva yhteinen toiminta, ja jotakin lasta motivoi jo esimerkiksi tarra. Osa lapsista taas arvostaa oman työnsä niin korkealle, että ehdottaa hurjan suuria palkintoja pienestä työmäärästä. Palkkiosta sopimiseen kannattaakin käyttää lapsen kanssa aikaa ja vaivaa. Jos lapsen toivoma palkinto on mielestäsi liian suuri, voidaan siitä tehdä pidemmän aikavälin tavoite, ja vaatia palkinnon saamiseksi useampaa onnistunutta viikkoa. Tämä kehittää myös lapsen pitkäjänteisyyttä.

2. Sovi lapsen kanssa tavoite. Mieti, mistä lapsen tulee suoriutua yhden viikon aikana. Aloita pienestä. Jos lapsen toiminnanohjaus on heikko, hän ei pysty huolehtimaan monesta asiasta heti. Jos tavoite on liian suuri, taulusta ei ole apua lapsen motivoinnissa. Hyvä aloitustavoite on, että lapsi kerää yhden merkin viikon jokaisena päivänä, eli huolehtii yhdestä asiasta oma-aloitteisesti päivän aikana.

3. Seuraa lapsen tehtävien hoitamista, ja tarkistakaa joka ilta yhdessä, onko lapsi ansainnut merkin tauluunsa. Jos on, niin kiinnittäkää tauluun merkki tehtävän kohdalle. Lasta voi myös muistuttaa tehtävistä ja merkkien keräämisestä. Viikon lopussa tarkastetaan, montako merkkiä lapsi on saanut kerättyä, ja onko tavoite saavutettu. Jos lapsi on saavuttanut tavoitteen, hän saa luvatun palkinnon. Samalla sovitaan myös seuraavan viikon tavoite ja palkinto.

4. Lapsen tavoitetta kasvatetaan pikkuhiljaa, ja häneltä voi vaatia enemmän, aina kun edellinen tavoite tuntuu sujuvan helposti.



Ps. Kannattaa kokeilla myös omassa arjessa. Vastaava menetelmä toimii erittäin hyvin myös meillä aikuisilla. :)


perjantai 26. helmikuuta 2016

Itse tehtyjä ja tuunattuja terapiavälineitä



Askartelimme ja tuunasimme viime syksynä paljon itse toimintaterapian välineistöä, jota lupasimme aiemmassa postauksessa vähän esitellä. Tässä onkin nyt hieman kuvia tekemistämme välineistä ja kuvauksia niiden käyttötarkoituksesta. Näitä välineitä käytetään lähinnä vastaanotolla tapahtuvassa terapiassa.


Painopeitto on rentoutumisen apuväline, jonka avulla voidaan vähentää levottomuutta, tai auttaa vaikkapa lasta rauhoittumaan ja hallitsemaan tunteitaan kiukunpuuskissa. Painopeittoja on eri kokoisia ja niissä voi käyttää erilaisia materiaaleja painon aikaan saamiseksi. Käytimme painopeiton painona auringonkukansiemeniä. Peitto painaa n. kymmenen kiloa.
Mahalauta on väline, joka kehittää mm. keskivartalon hallintaa ja käsien voimakkuutta. Perinteinen tapa käyttää mahalautaa on asettua mahalleen makaamaan, ja ottaa käsillä vauhtia lattiasta. Erilaisia liikkumistapoja, pujotteluratoja tai muita leikkejä voi kehitellä vaikka kuinka paljon oman mielikuvituksensa mukaan. Lasta voi esimerkiksi vetää narulla, josta hän pitää kiinni, tai lapsi voi itse kiskoa köyden avulla mahalaudan aikuisen luokse. Kovan vauhdin saa aikaiseksi, kun ponkaisee mahalaudalla vauhtia seinästä.


Pallomeripussimme muodostui vanhoista ikkunaverhoista, jotka ommeltiin yhteen, ja reunaan ommeltiin kuja narua varten. Pallomeri harjoittaa tuntoaistia ja kehonhahmottamista. Pallomereen voi myös piilottaa esineitä, joita sieltä tulee etsiä. Eriväristen pallojen kanssa voi myös aivan huomaamatta harjoitella värejä. Mielestämme pallomeripussi on ollut todella toimiva väline. Pussin avulla palloja voi heilutella pallomeren ulkopuolelta, minkä avulla saadaan aikaan todella voimakas aistikokemus. 

Lycrakeinu koostuu kahdesta, päällekkäisestä, lycrakankaasta. Keinu muistuttaa muodoltaan perinteistä riippukeinua, mutta  lycra venyy ja myötäilee kehoa erittäin tiiviisti, ja antaa keholle ns. syvätuntoaistimuksen. Lycrakeinu on hyvä rauhoittumis/rentoutumispaikka, joka on toiminut erittäin hyvin mm. liikehakuisen lapsen rentoutumisen tukena. Venyvässä lycrakeinussa voi kuitenkin tehdä paljon muitakin harjoituksia.

Pitkän keinun kyytiin voidaan esim. asettua istumaan kuin hevosen selkään tai ottaa vauhtia seisten.. Keinulla keinuminen kehittää tasapainoa, keskivartalon hallintaa, asennon hallintaa ja oman kehon hahmottamista. Kestosuosikkileikki on myös myrskyleikki, jossa lapsi asettuu keinun päälle makaamaan, ja pitää tiukasti kiinni käsillä ja jaloilla. Tämän jälkeen tulee myrsky ja keinua ravistellaan. Lapsi pitää tiukasti kiinni keinusta. Harjoitus kehittää mm. voimaa ja kehon hahmottamista, sekä antaa voimakkaan liikeaistikokemuksen.
 

Jumppasalistamme löytyvät myös puolapuut, jotka pelastimme uusiokäyttöön toimintansa lopettaneelta Levijoen kyläkoululta. Puolapuut hiottiin ja lakattiin sävytetyllä venelakalla.
Perinteiset hernepussit ovat hyvin monikäyttöisiä välineitä motoristen taitojen harjoittelussa. Niitä voi hyödyntää monella tapaa muiden terapiavälineiden kanssa tai sellaisenaan. Hernepusseja on helppo ommella itse, eivätkä materiaalit maksa paljon. Nämä pussit on tehty erilaisista jämäkankaista, joita löysimme varastoistamme.

 
Karusellikeinuun asetutaan istumaan laudalle, ja pidetään jaloilla ja käsillä kiinni keskipaalusta. Nimensä mukaisesti keinu pyörii, ja lapsi voi ottaa itse vauhtia lattiasta, tai aikuinen voi antaa lapselle vauhtia. Keinu tukee liikehakuisen lapsen liikkumisen tarvetta. Lasten suosikkiharjoitus keinussa on ollut myös pehmoeläinten pelastaminen, jossa lapsen tulee kurkottaa keinun ympärille asetetut lelut keinun kyytiin. Tässä tulee harjoiteltua hyvin mm. kurkotuksia ja asennon hallintaa sekä painon varaamista toisen käden varaan.

 







perjantai 19. helmikuuta 2016

Kela - Vaativa lääkinnällinen kuntoutus


Kelan korvaaman lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset ovat muuttuneet vuoden 2016 alussa. Halusimme koota blogiimme lyhyen tietoiskun Kelan korvaamasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta, ja siihen tulleista muutoksista. Jos tästä olisi hyötyä jollekin terapiaa hakevalle asiakkaalle tai yhteistyötaholle, joka ohjaa asiakasta kuntoutuksen hakemisessa. Toteutamme Kelan maksamaa yksilötoimintaterapiaa alihankintana Terapiapaja Oy:lle, ja perehdyimme itse näihin Kelan muutoksiin heti vuoden vaihteessa. Tiedot on otettu Kelan nettisivuilta, ja kirjoituksen lomasta löytyy linkit Kelan sivuille, joista voi lukea vielä lisää, ja tarkemmin Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen korvausperusteista ja kuntoutuksen hakemisesta.

Ennen Kelan järjestämä kuntoutus tunnettiin nimellä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus, ja nyt uusi nimi on vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea kuntoutujaa arjen toiminnoista suoriutumisessa ja edistää osallistumista esimerkiksi kotona, työssä tai opiskelussa. Muutosten myötä asiakkaan ei tarvitse enää saada vammais- tai hoitotukea saadakseen Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Toivommekin, että muutoksen myötä kuntoutus pääsee toteutumaan aiempaa oikea-aikaisemmin.  


Myöntämisedellytykset jatkossa ovat:

  • henkilö on alle 65-vuotias
  • henkilö ei ole julkisessa laitoshoidossa
  • henkilöllä on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa
  • henkilöllä on sairaus tai vamma ja siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve
  • kuntoutus ei liity välittömästi sairaanhoitoon
  • kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia, vaan suoriutumista ja osallistumista mahdollistavia
  • kuntoutus on perustellusti tarpeen

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö uudistuu ja kuntoutuksessa korostuu:

  • aiempaa yksilöllisempi kuntoutujan tarpeiden mukainen kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus
  • kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä aktiivisuus
  • yhteistyötä kuntoutujalle tärkeiden toimijoiden kanssa esimerkiksi päiväkodissa, koulussa, palvelutalossa, henkilökohtaisen avustajan kanssa

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus perustuu julkisessa terveydenhuollossa laadittuun kuntoutussuunnitelmaan:

  • Jos sinulla on jo voimassa oleva kuntoutuspäätös vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta, kuntoutus jatkuu sen mukaisesti vuoden vaihteen jälkeen. Uusi hakemus ja kuntoutussuunnitelma kannattaa toimittaa Kelaan vasta, kun myönnetty kuntoutus on päättymässä
  • Jos sinulla ei ole kuntoutuspäätöstä, ota yhteyttä sinua hoitavaan lääkäriin. Julkisessa terveydenhuollossa laaditaan tarvittaessa kuntoutussuunnitelma vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemiseksi
  • Lääkinnällistä kuntoutusta haetaan kelan lomakkeella KU 104
http://www.kela.fi/vaativa-laakinnallinen-kuntoutus-1.1.20162

Kuntoutussuunnitelma

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus perustuu aina kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutussuunnitelma laaditaan julkisessa terveydenhuollossa. Suunnitelman laadintaan osallistuvat asiakas, lääkäri, terveydenhuollon työryhmä ja tarvittaessa asiakkaan omainen tai muu läheinen. Lisäksi terapeutti voi tarvittaessa osallistua suunnitelman laadintaan ja tarkistukseen. Kuntoutussuunnitelma tehdään Kelan kuntoutussuunnitelmalomakkeelle (KU 207) tai B-lääkärinlausuntoon. Suunnitelma tehdään 1–3 vuodeksi kerrallaan, mutta sitä tarkistetaan tarvittaessa.

Suunnitelmasta tulee käydä ilmi:

  • toimintakykysi kuvaus ja toimintakyvyn arvioimiseksi käytetyt arviointimenetelmät
  • sairauttasi koskevat tiedot (sairaus, vika tai vamma) ja elämäntilanteesi
  • sairautesi aiheuttama lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta päivittäisissä toiminnoissa, työssä, opiskelussa tms.
  • lasten kohdalla on huomioitava erityisesti, miten lapsi suoriutuu askareista suhteessa ikätoverien kehitykseen
  • kuntoutuksen tavoitteet, yhdyshenkilöt, seurantamenetelmät ja hoitovastuu
  • suositeltavat kuntoutustoimenpiteet sekä niiden ajoitus, kesto, käyntitiheys, toteuttaja sekä perustelut kotikäynneille
  • aiemmin saamasi kuntoutus ja sen tulokset (esim. Kelan kuntoutus tai muut tukitoimet, kuten vammaispalvelut)
  • tarvittaessa perustelut omaisten tai läheisten osallistumisesta kuntoutukseen
  • suunnitelman laatijoiden yhteystiedot

Kuntoutussuunnitelma on luonteeltaan suositus, jonka perusteella Kela tekee kuntoutuspäätöksen käyttäen hyväkseen muita käytössään olevia tietoja.


Näin haet

  1. Hakeudu sinua hoitavalle julkisen terveydenhuollon lääkärille. Kun olet saanut kuntoutussuunnitelman kuntoutustarpeestasi, voit hakea kuntoutusta Kelasta.
  2. Täytä hakemus vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen KU 104 ja postita se mihin tahansa Kelan toimistoon. (TerapiaMessiin pääset toimintaterapiaan merkitsemällä hakemukseen palveluiden tarjoajaksi Terapiapaja Oy:n. Etelä-Pohjanmaan alueen asiakkaat ohjautuvat Terapiapajalta automaattisesti TerapiaMessiin.)

Liitä mukaan

  • Lääkärin kirjoittama kuntoutussuunnitelma (KU 207), josta selviää asianmukaisesti määritelty sairautesi tai vammasi ja toimintakykysi sekä lääkärin suosittama kuntoutus perusteluineen.
  • Kuntoutussuunnitelman sijasta voit liittää mukaan lääkärin kirjoittaman B-lääkärinlausunnon, jos kuntoutussuunnitelmasi on kirjattu siihen
  • kela kutsuu sinut tarvittaessa haastatteluun

Hakuaika

Hakemuksesi käsitellään Kelassa ja saat siihen kirjallisen päätöksen. Näet kuntoutuksestasi tehdyn päätöksen myös asiointipalvelusta, jonne kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Päätös kuntoutuksestasi lähetetään tiedoksi myös palveluntuottajalle, jolloin se toimii paikkavarauksena ja maksusitoumuksena.

http://www.kela.fi/vaikeavammaisten-laakinnallinen-kuntoutus_nain-haet


LOPPUKEVENNYS! Kaikille, jotka jaksoivat tänne asti lukea.
Kotikäynnillä bongattu peuralauma. :)


maanantai 8. helmikuuta 2016

Yrityksen perustaminen

Olemme perustaneet yrityksemme TerapiaMessin lokakuussa 2015. Yrityksen perustamiseen liittyi monta eri vaihetta ja monenlaista piti ottaa huomioon ja selvittää. Apua ja tukea oli kyllä saatavissa ja tietoa löytyy paljon myös internetistä, mutta olisimme olleet itse kiinnostuneita kuulemaan todellisia tarinoita oman alamme yritysten perustamisesta. Seuraavassa kerrommekin tiivistetysti oman tarinamme, ja toivomme, että siitä on hyötyä jollekin yrityksen perustamista suunnittelevalle.

Olemme molemmat haaveilleet yrittäjyydestä useamman vuoden ajan, ja molemmilla on ollut omia suunnitelmia erillisten yritysten perustamisesta. Aikaisemmin yrittäjyys ei kuitenkaan ole tuntunut ajankohtaiselta. Aina on ollut jotakin muuta meneillään elämässä. Ajatus yhteisen yrityksen perustamisesta syntyi viime kesän lopussa, kun tapasimme pitkästä aikaa ja vaihdoimme kuulumisia. Olemme työskennelleet samassa työpaikassa, mutta Maiju oli ollut äitiyslomalla, emmekä olleet tavanneet aikoihin. Kun ajatus yhteisestä yrityksestä oli ensimmäisen kerran heitetty ilmaan, innostus roihahti ja yrittäjyys alkoi nopeasti tuntua oikealta seuraavalta askelelta elämässä. Ilmassa oli kuitenkin monta kysymystä, ja muutaman viikon ajan ajatukset kulkivat melkoista vuoristorataa. Tutustuimme lähinnä nettiä hyödyntäen eri yritysmuotoihin ja teimme laskelmia kannattavuudesta. Yritysmuodoksi valikoitui osakeyhtiö, joka vaikutti pitkällä tähtäimellä järkevimmältä yritysmuodolta, kun yrittäjiä on kaksi. Sosiaali- ja terveysalalla on myös erityispiirteenä se, että toimintaan tarvitaan lupa. Lupa haetaan joko aluehallintovirastolta, jos yritys toimii vain yhden aluehallintoviraston alueella, tai Valviralta, jos yritys toimii koko valtakunnan alueella. Jo tässä vaiheessa oli mietittävä, mitä palveluita voimme tarjota ja miten laajalle alueelle, sekä mietittävä teemmekö työtä toimitiloissa vai ilman tiloja. Toimintaterapiapalveluita ostavat yleensä kunnat ja kuntayhtymät, Kansaneläkelaitos ja vakuutusyhtiöt sekä joissakin tapauksissa sairaanhoitopiirit. Kela kilpailuttaa palveluntarjoajia neljän vuoden välein, ja tiesimme, että seuraava kilpailutus on tulossa vasta vuoden 2018 keväällä. Saimme kuitenkin selville, että Kelan terapioita on mahdollista toteuttaa myös alihankintana toiselle yritykselle, jolla on Kelan kanssa sopimus terapioiden toteutuksesta. Tämä tieto oli yksi ratkaiseva tekijä, minkä vuoksi uskalsimme tehdä ratkaisun yrittäjyydestä.

Syyskuu 2015
Syyskuun alkupuolella olimme tehneet lopullisen päätöksen yrittäjäksi ryhtymisestä, ja kerroimme päätöksestämme silloiselle työnantajallemme. Tässä vaiheessa oli vielä kuitenkin paljon kysymysmerkkejä käytännön asioista. Otimme yhteyttä ammattiliittoomme kysyäksemme neuvoja irtisaoutumiseen ja yrittäjäksi ryhtymiseen liittyen. Liiton lakineuvoja kertoi, että koska työskentelimme tuolloin saman alan yrityksessä, emme voi aloittaa kilpailevaa toimintaa työsuhteemme aikana. Lakineuvojan mukaan esimerkiksi rahoitukseen liittyviä asioita voi selvittää ja starttirahaakin hakea työsuhteen vielä voimassa ollessa, mutta  siitä kuinka paljon toimintaa voi valmistella etukäteen oli neuvojan mukaan ristiriitaisia tulkintoja. Kaikkea omaa suunnittelutyötä voi kuitenkin tietenkin tehdä. Tämän puhelun myötä tulimme siihen tulokseen, että meidän kannattaa irtisanoutua saman tien, jotta pääsemme mahdollisimman pian valmistelemaan omaa yritystoimintaamme. Irtisanouduimme entisestä työstämme syyskuun alussa. Irtisanomisaika oli Essillä kaksi viikkoa ja Maijulla kuukauden. Työnantajamme kuitenkin toivoi, että lopetamme työskentelyn yhtäaikaa, joten kahden viikon kuluttua lopetimme molemmat työskentelyn.

Seuraavaksi alkoi aktiivinen suunnitteluvaihe. Viimeistelimme liiketoimintasuunnitelmaamme, ja kävimme Uusyrityskeskus Neuvoa Antavassa keskustelemassa liikeideastamme. Yrittäjätuttavamme oli neuvonut meitä käymään uusyrityskeskuksessa, koska sieltä annetaan lausuntoja starttirahaa varten. Uusyrityskeskuksessa saimmekin lisää vinkkejä erityisesti laskelmiamme varten. Yritysneuvontaa saimme myös paikalliselta ATT-yrityspalveluilta sekä Järvi-Pohjanmaan Yrityspalveluista. Selvittelimme mahdollisuutta erilaisiin yritystukiin, mutta suurin osa tuista oli suunnattu huomattavasti suurempiin investointeihin, kuin meillä oli suunnitteilla, joten päätimme unohtaa ne. Starttirahasta saimme tietoa paikallisesta TE-toimistosta. Starttirahaa tuli hakea ennen yrityksen perustamista, ja sen edellytyksenä oli, että hakija opiskelee yrittäjyyttä, tai on käynyt yrittäjyysopinnot aiemmissa opinnoissaan. Aloitimmekin seuraavaksi opiskelun Suomen yrittäjäopistossa verkko-opintoina. Yrittäjäopistosta saimme tietoa ystävältämme, joka työskentelee Sopeva-oppisopimuspalveluissa. Sopevan kautta oli myös mahdollista saada rahoitusta opiskeluun. Näiden parin viikon aikana teimme yrityksellemme laadunhallintasuunnitelman (johon saimme vinkkejä ja ohjausta Essin tädiltä Kuortaneelta), suunnittelimme lomakkeistoa, jota tarvitsemme työssämme ja valmistelimme yrityksen perustamiseen liittyviä papereita, sekä terveydenhuollon palveluiden tarjoamiseen vaadittavan luvan hakemusta. Tässä vaiheessa tuntui välillä, että nyt on niin monta asiaa vireillä ja työn alla, että huh.

Lokakuu 2015
Kun Maijun irtisanomisaika päättyi lokakuun alussa pääsimme tositoimiin. Ajattelimme ensin perustaa yrityksen verkkopalvelussa, mutta päädyimme kuitenkin hetken pähkäiltyämme pyytämään apua ATT-yrityspalveluista, jossa meitä neuvottiin kädestä pitäen, miten yrityksen perustamispaperit tulee täyttää, ja avustettiin yrityksen perustamisessa.

Viikon kuluessa olikin yritys perustettu, avattu yritykselle pankkitili, otettu yritykselle pankkilaina ja tarvittavat vakuutukset sekä lähetetty lupahakemus aluehallintovirastoon. Aluehallintovirastossa luvan käsittely kestää n. 2-3kk, eli meillä oli tiedossa "luppoaikaa", ennen kuin pääsemme aloittamaan toimintamme.


Osakeyhtiön perustamiseen tarvittavia asiakirjoja. Asiakirjat ja niiden täyttöohjeet löytyvät osoitteesta:

https://www.ytj.fi/stc/ytjliitteet/osakeyhtio-perustamispaketti.pdf













Seuraavaksi ryhdyimme etsimään alihankintakumppania Kelan terapioiden toteutukseen. Kun saimme puhelimet hankittua, aloimme soitella yrityksiin, joilla on sopimus Kelan toimintaterapioiden toteutuksesta Etelä-Pohjanmaan alueelle. Jo toisella yhteydenotolla löysimmekin alihankintakumppaniksi Oululaisen Terapiapaja Oy:n, joka oli heti kiinnostunut alihankinnasta, ja yhteinen sävel löytyi saman tien. Lokakuun lopussa solmimme alihankintasopimuksen Kelan yksilöterapioiden toteutuksesta. Olimme yhteydessä myös alueemme kuntiin ja kuntayhtymiin, joihin tarjosimme palveluitamme. Toimitilat löysimme Alajärven keskustasta, ja tilojen remontti valmistui marraskuun aikana. Remontti toteutui kätevästi Maijun miehen toimesta, joka työskentelee vuokranantajamme palveluksessa. Yrityksen logon meille suunnitteli kollegamme mies hahmotelmiemme pohjalta. Nettisivut teimme itse weebly-ohjelman avulla, ja Maijun veli avusti niiden tekemisessä. Lisäksi avasimme yritykselle omat facebook-sivut sekä instagram-tilin. Tilasimme molemmille omat käyntikortit sekä esitteitä yrityksen toiminnasta ja tarjoamista palveluista.

Lokakuun aikana teimme myös materiaali ja välinehankintoja. Olimme tehneet valmiiksi listan hankinnoista, joita täytyy tehdä, että voi aloittaa terapiatyön tekemisen. Kävimme päivän reissun Tampereen Ikeassa kolmen naisen voimin, sillä mukaan lähti myös Maijun sisko. Ikeasta toimme yhden pakettiautollisen tavaraa. Tällekin reissulle oli mukana netissä laadittu ostoslista, näin vältyimme turhilta heräteostoksilta. Teimme myös ahkerasti hankintoja erilaisista verkkokaupoista. Valmistimme myös monia terapiassa käytettäviä välineitä itse, näin pystyimme säästämään materiaalien ja välineiden hankintakustannuksissa yllättävänkin paljon. (Välineiden hankinnasta ja valmistuksesta kirjoitamme erillisen blogikirjoituksen myöhemmin.)

Marraskuu 2015
Seuraavaksi aloimme suunnitella virallisia yrityksen avajaisia. Valitsimme ajankohdan varman päälle, että tilojen remontti on ehtinyt varmasti valmistua. Lisäksi halusimme, että Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylilääkäri Ioannis Stogiannidis on käynyt tekemässä lupaa varten vaaditun tilojen tarkastuksen. Tilojen tarkastus toteutui 18. päivä marraskuuta, ja tarkastuksesta lähetettiin tarkastuskertomus muiden papereiden liitteeksi aluehallintovirastoon. Avajaisten ajankohdaksi valikoitui perjantai 4.12.2015. Avajaisista tiedotimme nettisivuillamme, facebookissa, instagramissa, sähköpostitse ja tekstiviestillä lähetetyillä kutsuilla sekä paikallislehdissä lehtijutuin ja mainoksin. Lisäksi veimme avajaismainoksia muutamien kauppojen auloihin ilmoitustauluille, toimintakeskukseen, kouluihin ja päiväkoteihin.

Joulukuu 2015
Heti kuun alussa vietimme yrityksemme avajaisia. Tarjolla oli kakkukahvit, ja kyökissä hääräsivät Essin äiti ja täti. Kävijöitä avajaisissa oli mukavasti, ja oli mukava huomata, että ihmiset olivat kiinnostuneita toiminnastamme ja tarjoamistamme palveluista. Paljon paikalla kävi myös henkilöitä, joiden kanssa tulemme aivan varmasti tekemään yhteistyötä. Myös Alajärven kaupungin ja yrittäjien edustajat kävivät paikalla tuomassa omat tervehdyksensä uusille yrittäjille. Tietenkin sukulaiset kävivät katsastamassa, että minkälaista yritystoimintaa olimme aloittamassa. Paljon saimme myös muistamisia ja lahjoja, kiitos paljon niistä!

Aluehallintoviraston lupapaperit tulivat postissa joulukuun puolessa välissä, jonka jälkeen pääsimme tositoimiin ja tekemään "oikeaa työtä". Olihan siitä pitkä tauko jo ollutkin. :) Meidän kohdalla luvan käsittelyyn meni aika tarkalleen tuo kaksi kuukautta. Toki lupa olisi voinut tulla hieman nopeammallakin aikataululla, mutta meidän kohdalla luvan saamista hidasti se, että tilojen tarkastaminen päästiin tekemään vasta sitten, kun tilojen remontti sen salli. Lupaa ei voi saada ennen kuin tilat on tarkastettu ja tarkastuskertomus on toimitettu aluehallintovirastoon.

Loppusanat
Kuten kirjoituksesta voi huomata(ja kaikkia ei ole edes mainittu), olemme saaneet hirmu paljon apua omilta perheiltämme, sukulaisilta ja ystäviltä. ISO kiitos teille kaikille, olette korvaamattomia! <3

tiistai 2. helmikuuta 2016

MAHTI-tunnekortit

Kuulimme ensimmäisen kerran MAHTI-tunnekorteista facebookin kautta, jossa eräs kollega vinkkasi niistä toimintaterapeuteille tarkoitetussa ryhmässä. MAHTI-tunnekortit ovat Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n MAHTI-projektin tuottamaa materiaalia. Ne on tarkoitettu tunteiden nimeämisen, ilmaisun ja sanoittamisen tueksi. Niitä voi käyttää kaikenikäisten kanssa, ja monipuolisesti erilaisissa tilanteissa. Tunnekortteja voi käyttää sekä yksilö- että ryhmätapaamisissa. Tunnekortteja on 50 erilaista, mikä on todella kattava määrä erilaisia tunteita, ja niiden eri sävyjä sekä voimakkuuksia. Tunnekorttien mukana on tulostettavissa myös ohjesivu, josta saa vinkkejä niiden käyttöön.

MAHTI-tunnekortit ovat tulostettavissa Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n nettisivuilta osoitteesta: http://www.kvtl.fi/contentimages/Projektit/Mahti/MAHTI_tunnekortit_tulostusversio.pdf

MAHTI-tunnekorttien askartelemiseen kului kolmisen tuntia yhden ihmisen työpanoksella.
Askartelun työvaiheet:
1.    Materiaalin tulostaminen netistä.
2.    Tunnekorttien leikkaaminen erilleen.
3.    Kuvien laminoiminen. Yhteen A4-kokoiseen laminointitaskuun mahtui neljä tunnekorttia.
4.    Korttien leikkaaminen erilleen laminoituna. Korttien reunat kannattaa pyöristää.


Esimerkkejä MAHTI-tunnekorttien käytöstä toimintaterapiassa:

Esimerkki 1. MAHTI-tunnekortteja käytettiin kakkosluokkalaisten lasten toimintaterapiaryhmässä. Kaikki kortit levitettiin lasten nähtäville. Lapset saivat ensin katsella rauhassa kortteja jonkun aikaa. Lapsille esitettiin seuraavat kysymykset, joiden perusteella heidän tuli valita tunteisiinsa sopivia kortteja (lapset saivat valita 1-3 korttia yhteen kysymykseen):
-       Miltä tänään tuntuu?
-       Miltä sinusta tuntuu koulussa oleminen?
-       Miltä sinusta tuntuu omassa luokassa oleminen?

Lapset saivat keksiä myös omat kysymykset:
-       Mitä tykkäät kouluruuasta?
-       Mitä tykkäät pelien pelaamisesta?
-       Mitä mieltä olet tästä toimintaterapiaryhmästä?

Jokaisen kysymyksen kohdalla lapsi näytti valitsemansa kortin muille ryhmäläisille. Nimesi tunteen, ja kertoi, miksi oli valinnut juuri kyseisen kortin/tunteen. Välillä lapsilta kysyttiin myös tarkentavia kysymyksiä korttivalintaan liittyen, joskus lapsi tarvitsi myös apukysymyksiä osatakseen kertoa paremmin valitsemastaan tunteesta.

Esimerkki 2. MAHTI-tunnekortteja käytettiin kouluikäisten lasten toimintaterapiaryhmässä. Jälleen kaikki kortit levitettiin lasten eteen pöydälle, ja lapset saivat katsella niitä hetken. Lapsille sanottiin jokin tunne, ja heidän tehtävänsä oli etsiä pöydältä ne kortit, joissa MAHTI-sudella oli kyseinen tunne. Tällä kertaa tunteet valittiin siten, etteivät ne olleet pelkkiä perustunteita, vaan lasten tuli osata tulkita tarkemmin tunteiden sävyeroja. MAHTI-tunnekorteista löytyy ainakin seuraavat tunteet (näitä käytettiin lasten kanssa): riemastunut, ylpeä, jännittynyt, iloinen, raivostunut, surullinen, pelokas, hassutteleva, pettynyt sekä kiukkuinen. Tunteen tunnistamisen jälkeen jokaisen lapsen tuli miettiä jokin tilanne/muisto, jossa hän oli itse tuntenut kyseistä tunnetta.