Vuosi 2016, ja kurkistus tulevaan

Toimintaterapeutit mukana arjessa -blogi on pitänyt hiljaiseloa pidemmän aikaa, sillä yrittäjän sekä perheen äidin arki on pitänyt meidät molemmat sopivasti kiireisinä. Toisaalta blogin hiljaiselo ei ole johtunut pelkästään kiireestä, vaan blogi on myös hieman hakenut omaa tyyliään ja olemme pohtineet kovasti, millaista sisältöä haluamme jatkossa tänne blogiin kirjoittaa. Blogin kirjoittamista aloittaessamme ajatuksissa oli pitää tekstit asiapitoisina ja toimintaterapia-alaan liittyvinä. Pikkuhiljaa on kuitenkin alkanut tuntua siltä, että haluaisimme jatkossa kirjoittaa enemmän myös ”kevyemmistä” aiheista ja ehkä raottaa enemmän sekä meidän omaa että TerapiaMessin arkea. Toki tarkoituksena on silti katsoa maailmaa ja arjen asioita toimintaterapeutin näkövinkkelistä.

Omien elämäntilanteiden muutokset ovat herättäneet meissä paljon erilaisia ajatuksia, ja suunnitteilla on kirjoituksia mm. toimintaterapeutin, yrittäjän ja äidin rooleista sekä niiden yhditämisestä, ja siitä vaikuttavatko ne toinen toisiinsa jotenkin. Lisäksi kuluneen vuoden aikana on kehitelty asiakkaille monenlaisia palkkiojärjestelmiä sisäisen motivaation tukemiseksi, ja näistä on tarkoitus kirjoittaa tänne pääpointteja samoin kuin muista käyttämistämme terapiamenetelmistä. Käymistämme koulutuksista on myös tulossa kirjoituksia. Ideoita ja ajatuksia siis on paljon, mutta jäädäänpä kuulolle, mitä kaikkea päätyy tänne tekstiksi saakka, ja mihin suuntaan blogi muovautuu.

Koko tammikuun ajan meillä on ollut suunnitelmissa katsoa mennyttä vuotta taaksepäin, ja tehdä kooste sen tapahtumista ja sisällään pitämistä asioista. ”No parempi myöhään kuin ei milloinkaan”, nyt helmikuun ensimmäisinä päivinä käänsimme ajatukset hetkeksi vuoteen 2016:

TerapiaMessi on perustettu lokakuussa 2015, mutta vasta tammikuussa 2016 aloittelimme varsinaisesti asiakastyön tekemistä. Yritykselle alkoi kertyä uusia asiakkaita mukavan tasaiseen tahtiin. Ehdimme kuitenkin vielä hyvin harjoitella myös yrityksen pyörittämiseen liittyviä käytännön asioita, viimeistelimme yrityksemme laadunhallintasuunnitelman ja teimme vielä tässä vaiheessa suhteellisen ahkerasti Yrittäjän ammattitutkintoon liittyviä opintoja.

Helmikuussa asiakkaita kertyi edelleen pikkuhiljaa, mutta ehdimme selvästi olla vielä hyvin aktiivisia myös blogin suhteen, sillä tänne kertyi kokonaista neljä kirjoitusta.

Maalis-huhtikuussa vierailimme lähiterveyskeskuksissa mm. Kauhavalla ja Alavudella sekä Eskoon erityisneuvolassa tapaamassa näissä organisaatioissa työskenteleviä toimintaterapeutteja. Ajatuksissa oli tuolloin tehdä blogikirjoitus terveyskeskuksissa työskentelevän toimintaterapeutin työnkuvasta, ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä. Aihe oli kuitenkin yllättävän laaja, joten tämäkin teksti on jäänyt hakemaan muotoaan. Ehkä pääsemme siihenkin joskus. :D Vierailut olivat kuitenkin itselle antoisia, kun sai joitakin uusia kasvoja puhelimessa kuulluille äänille, ja toisaalta tapasi myös ennestään tuttuja kollegoita näin uudessa roolissa yrittäjänä.

Huhtikuussa Essi kävi MfunPS-koulutuksen Helsingissä. Maijulta koulutus jäi tässä vaiheessa väliin, kun äitinä otti sen verran sydämestä, että omasta lapsesta ei vielä raaskinut erota kolmeksi päiväksi kerrallaan. Essillä lapsi kulki vielä vallan kätevästi mukana. ;) M-Fun koulutuksesta löytyy kirjoitus aiemmin blogissa täältä.

Toukokuu oli asiakasmäärältään vuoden vilkkain kuukausi. Olimme molemmat vielä töissä, kesälomakausi ei ollut vielä alkanut, ja asiakkaita oli kertynyt mukavasti.

Kesäkuussa Essi jäi äitiyslomalle, ja Maiju jatkoi asiakastyötä. Harrastaakin kuitenkin ehti, ja Maiju kävi Alavolin GCDC - kesäleirillä opettamassa tanssin kenttäohjelmaa 230 lapselle. Ihan mukava ja uusi kokemus tämäkin. Yrittäjyysopinnot olivat jääneet pitkäksi aikaa sivuun kaiken keskellä, ja kesällä palasimme opintojen äärelle, markkinoinnin pariin.

Heinäkuun alussa vietettiin Alajärvellä perinteisiä rokulipäiviä, joita juhlimme yhteisellä rokulitapahtumalla Alajärven lääkintävoimistelun kanssa. Tapahtumassa pääsi tutustumaan fysio- ja toimintaterapiaan ja esimerkiksi erilaisiin toimintakyvyn arviointimenetelmiin. Samalla jännitettiin, lähteekö Essi kohti keskussairaalaa synnyttämään. Laskettu aika oli nimittäin tässä vaiheessa jo mennyt. Essistä kuitenkin tuli äiti vasta seuraavalla viikolla. Heinäkuussa asiakastyötä oli melko vähän kesälomakauden vuoksi, ja oli aikaa hengähtää ja tehdä monenlaista suunnittelu- ja ajatustyötä.

Elokuussa palailtiin pikkuhiljaa arkirytmiin ja koulujen alettua alkoi puhelin soida jälleen tihenevään tahtiin, ja päivät täyttyivät asiakastyöstä. 

Syyskuussa Essi palaili myös osittain töihin Essin äidin hoidellessa Veikko-poikaa.

Lokakuussa tuli todella paljon asiakaskyselyitä ja Maijulla alkoivat päivät olla jo täynnä. Kiirettä piti ja joillekin asiakkaille oli pakko myydä myös ei-oota. Ein sanominen on kyllä aina yllättävän vaikeaa, mutta kuitenkin myös hyvin tärkeää, jotta jaksaa tehdä työnsä hyvin, ja pystyy pitämään kiinni siitä laadusta minkä asiakkaat ansaitsevat, ja mikä itsestä tuntuu hyvältä. Maiju aloitti lokakuussa myös lasten tunnetaito-ohjaaja koulutuksen, jossa sopivasti harjoiteltiin ensimmäisillä koulutuspäivillä myös omien rajojen asettamista, ja ein sanomista eräässä harjoituksessa.

Marraskuussa 2016 Maiju pääsi hieman nollaamaan päätä ja lomaili viikon etelän lämmössä. Lomaviikkoa edeltävä työrupeama oli kyllä melkoinen rutistus. Niin monenlaista järjesteltävää ja lausunnon kirjoitusta sattui ajoittumaan tähän ajankohtaan. Olikin ihan mukava ottaa hieman etäisyyttä yrittämiseen ja työhön. Taas tuli todettua, että pysähtyminen aika ajoin tekee ihan hyvää, ja loman jälkeen töihin palasi aivan uudella energialla.

Joulukuussa vietimme pikkujouluja 4.12., jolloin oli kulunut tasan vuosi TerapiaMessin avajaisista. Tällä kertaa päädyimme pitämään yrityksen 1v-kemut pienessä piirissä ja kävimme puoliskoidemme kanssa testaamassa paikallisen hotelli/ravintola Alvariinin uudistuneen burger-menun. Hyvältähän ne maistuivat! Joulukuun alkupäivinä saimme myös päätökseen marraskuussa alkaneen GAS-menetelmäkoulutuksen, joka piti sisällään kolme lähiopetuspäivää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Asiakaskunnassamme on paljon koululaisia, ja monenlaista joulujuhlaharjoitusta ja -valmistelua tuli nähtyä, kun olimme mukana lasten arjessa. Messissäkin asiakkaiden kanssa tehtiin jos jonkinlaisia jouluaskarteluita ja leipomuksia. Iloisen mielen ja kivojen juttujen kääntöpuolena, lähestyvä joulu, toisaalta myös lisäsi monen lapsen jännitystä ja levottomuutta, kun arjesta katosivat rutiinit, ja lähes jokaiseen päivään liittyi jotakin poikkeavaa ohjelmaa. Maijulla vuosi huipentui tunnetaito-ohjaajakoulutuksen tehtävien parissa perustunteiden käsittelyyn. Myös firman taloushallintoon liittyviä perusjuttuja tehtiin vielä vuoden viimeisinä päivinä toimistohommina, ja tehtiinpä myös pitkästä aikaa oikein töitä yhdessä. On hienoa, että välillä voi luottaa osan yrityksen töistä toisen vastuulle, mutta kuitenkin ehkä vielä hienompaa on kun työn voi tehdä yhdessä.

Yrittäjyysopintojen liiketoimintasuunnitelman tekeminen valui jälleen hieman deadlinestamme tänne vuoden 2017 puolelle. Nyt ovat kuitenkin opinnot loppusuoralla, ja päättöarviointeja vaille valmiina. Asiakastyöt ovat jatkuneet mukavaan tahtiin. Tällä hetkellä töissä on vain Maiju. Essin äiti kun palasi tammikuun lopussa vuorotteluvapaaltaan töihin, ja Essi on nyt hetken ihan oikealla äitiyslomalla.

Vuosi 2016 kuvina: