Esitettä lukiessa heräsi innostus opiskeluun, ja mielenkiinto kahteen tutkintovaihtoehtoon: Monialainen kuntoutus sekä Sosiaali- ja terveysalan johtaminen. Tutkintojen esittelyt pitivät sisällään useita samoja asioita, mutta painotukset niiden välillä olivat erit. Molemmissa tutkinnoissa luvattiin lisää osaamista sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen sekä monialaisissa työryhmissä työskentelyyn. Lisäksi molemmat koulutukset lupasivat opit kansainvälisen näyttöön perustuvan tiedon tunnistamiseen ja käyttämiseen kuntoutustyössä. Sosiaali- ja terveysalan johtaminen painottui kuitenkin enemmän erilaisten organisaatioiden johtamiseen. Pohdinnan ja vertailun jälkeen, valitsin ensimmäiseksi hakukohteeksi Monialaisen kuntoutuksen, ja toiseksi sitten Sosiaali- ja terveysalan johtamisen.
Hakulomakkeen täyttäminen ja hakeminen tapahtui Opintopolku.fi -sivuston kautta, ja hakemus täytyi jättää tosiaan 5.4. mennessä. Toukokuun puolessa välissä sain kutsun valintakokeeseen, joka pidettiin kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Ennen valintakoetta täytyi palauttaa ennakkotehtävä, jonka sai tehdä itselle sopivana ajankohtana 15.5.-19.5.2017 välisenä aikana, viimeistään 19.5. klo 16.00 mennessä. Ennakkotehtävässä piti kirjoittaa essee, joka pohjautui JAMKin nettisivuilla julkaistuun artikkeliin. Esseen kirjoittamiseen oli aikaa tunti, ja se tehtiin sähköpostiin tulleen linkin kautta. Tunnin aikaraja oli esseen kirjoittamisessa tarkka, ja laitoinkin kännykän Kids timer -sovellukseen kirjoittamisaikaa 50 minuuttia. Sain sitten rauhassa tarkistaa esseen ulkoasun, ja tallentaa/tehdä palautuksen ilman kiirettä. Tunnin aikaraja esseen kirjoittamisessa oli kyllä itselle ihan tiukka. Koko aika täytyi käyttää tehokkaasti hyödyksi, ja jäsensinkin esseetä tekemällä ensin paperille käsitekartan, jonka pohjalta kirjoitin varsinaisen esseen. Esseen pituutta oli myös rajattu, ja muistaakseni se oli 3000 merkkiä. Sain kyllä käytettyä tuon määrän tehokkaasti, ja lopuksi täyty vielä karsia ja jäsentää tekstiä, että sai kaiken oleellisen mahtumaan. Olin itse tyytyväinen palauttamaani esseeseen, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna muutama asia sieltä vielä jäi pois ajan ja merkkimäärän rajallisuuden takia. Ennakkotehtävästä saatava maksimi pistemäärä on 20.
Valintakoe alkoi puolilta päivin, ja lähdimme kotoa matkaan siten, että 11 kuukauden ikäinen Veikko sai nukkua ensimmäiset aamupäivän unet automatkalla. Reissussa mukana oli myös äiti-mummu Vuokko, joka oli varta vasten pois töistä, että pääsin huoletta osallistumaan valintakokeeseen. Kokeen aikana seurue vietti aikaa äidin siskon, mun tädin Sinikan ja tämän miehen Aimon luona, jotka asuvat Jyväskylässä. Olin jo hyvissä ajoin Jyväskylässä, ja Lutakon kampuksen Dynamon kolmennen kerroksen aulassa odottamassa, että valintakoe alkaa. Itsellä oli hieman jännityneet tunnelmat valintakokeesta, vaikka en ottanut hirveitä paineita valituksi tulemisesta, mutta tällaisena jännittäjätyyppinä saan pienen jännityksen aikaan lähes mistä vaan. :) Odotellessa, oli jännä seurata ohitse kulkevia ihmisiä, ja arvailla, että kuka mahtaa olla tulossa samaan valintakokeeseen. Hiljalleen aulassa olevaan sohvaryhmään ja sen läheisyyteen alkoi kerääntyä sen näköistä porukkaa, joiden voisi kuvitella hakevan samoihin tutkintoihin kuin itsekin olin hakemassa. Tuli lähes täydellinen flashback kahdenksan vuoden takaisesta ammattikorkean pääsykokeesta. Lopulta yksi tulijoista aloitti keskustelun, ja keskustelun myötä kävi ilmi, että hakijoita oli kahteen eri tutkintoon Monialaisen kuntoutuksen lisäksi Terveyden edistämiseen. Hakijat olivat toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja, sosionomeja ja terveydenhoitajia. Monet kertoivat olevansa työssä erikoissairaanhoidossa, mutta myös yllättävän moni kertoi olevansa parasta aikaa äitiyslomalla. Porukalla vitsailtiinkin, että äitiyslomalla oleminen on saanut heräämään opiskeluinnon. Lähes jokainen kuitenkin tuntui pohtivan perhe-elämän, työn ja mahdollisen opiskelun yhdistämistä, ja niiden tuomia haasteita.
Meidän hakijoiden yllätykseksi kaikki kutsuttiin yhtäaikaa luokkahuoneeseen, jossa meille kerrottiin, että valintakokeen haastattelu toteutetaankin siten, että jokainen vastaa paperilla oleviin kysymyksiin puolessa tunnissa. Kysymyksiä oli neljä, joihin vastaamiseen oli tilaa kahden A4 verran. Tässä kohtaa itseä meinasi harmittaa, että en päässytkään vastaamaan haastattelijan kysymyksiin, joihin olin mielessäni valmistautunut. Nyt täytyikin kirjoittaa vastaukset puolessa tunnissa. Tuo aikaraja oli kyllä itselle tosi tiukka. Osa porukasta palautti vastauksensa, ja lähti jo ennen tuon aikarajan umpeutumista, mutta itsellä vastaamiseen meni kyllä koko aika. Näin jälkeenpäin ajateltuna, häkellyin vähän, kun vastaukset pitikin kirjoittaa lyhyessä ajassa paperille. Enkä mielestäni pystynyt antamaan parhaita vastauksia noissa raameissa. Jännä nähdä, mihin ne sitten riittää.
Kirjallisen haastattelun jälkeen oli ryhmätilanne. Ryhmätilanteessa oli viisi osallistujaa, jotka olivat kaikki hakeneet Monialaisen kuntoutuksen opintoihin. Tilannetta seurasi sekä arvioi kaksi yamkin lehtoria. Keskusteluun oli annettu aihe Sote-uudistukseen liittyen. Aiheesta tuli puhua 20 minuutin ajan. Itsellä heräsi heti harmistus, kun en ollut vielä perehtynyt uudistukseen perinpohjin. Toki pääpiirteittäin olin selvillä, mitä se tulisi pitämään sisällään. Lisäksi Sote-uudituksessa on vielä käsitääkseni useita avoimia, ja täydennettäviä kohtia, joten keskusteleminen siitä tuntui mielenkiintoiselta. Aluksi jäin hieman odottamaan, että miten keskustelu lähtee liikkeelle. Ajattelin, että osallistun keskusteluun silloin, kun minulla on oikeasti järkevää sanottavaa aiheeseen liittyen. Lisäksi päätin, että olen tarkkana, että keskustelu pysyy annetussa aiheessa, eikä lähde rönsyilemään väärille urille. Otin hieman sellaisen roolin, että pyrin ohjaamaan keskustelua asiallisesti takaisin annettuun aiheeseen. Keskustelussa oli havaittavissa, että henkilö, joka tiesi Sote-uudistuksesta enemmän lähti helposti tuomaan julki Sote-tietouttaan, jolloin hän lähti herkästi puhumaan rajatun aiheen vierestä. Olen ihan tyytyväinen omaan toimintaani ryhmätilanteessa, toki en osaa sanoa, mitä keskustelua seuraavat lehtorit hakivat tai kuinka pisteet siitä jaetaan. Ryhmäkeskustelun jälkeen lehtorit kertoivat, että hakijoita Monialaisen kuntoutuksen opintoihin oli ollut 60, joista 20 valitaan opiskelijoiksi. Valintakoekutsussa kerrottiin, että haastattelun ja ryhmätilanteen maksimi yhteispistemäärä on 80.
Valintakokeseen oli ennalta kehotettu varaamaan neljä tuntia aikaa. Kokeessa minulla meni aikaa ainostaan tunti, koska haastattelu toteutuikin kirjallisena ja satuin olemaan aakkosissa ensimmäisessa ryhmätilanteessa. Näiden jälkeen olin valmis, ja vapaa lähtemään kampukselta.
Lopuksi täytyy vielä todeta, että ensimmäistä kertaa ammattikorkeakouluopintojen jälkeen itsellä on intoa, mielenkiintoa ja ennen kaikkea motivaatiota opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Aiemmin jo pelkkä opiskelujen ajatteleminen tuntui raskaalle, mutta nyt yrittäjyyden myötä on herännyt uudelleen into itsensä ja osaamisensa kehittämiseen laajempien opintojen kautta. Toki ajankohta ja elämäntilanne hieman askarruttaa, kun syksyllä on tarkoitus palata täysipainoisesti työelämään äitiysloman jälkeen, jo siinä itsessään saattaa olla muutama uusi asia omaksuttavana. :) Ajattelin kuitenkin tästä huolimatta hakea opiskelemaan, koska eihän sitä ikinä tiedä edes, tuleeko valituksi. Jos opiskelupaikan saan niin, otan ilman muuta innolla paikan vastaan, ja pohdin sitten käytännön asioita. Kyllähän se vaan niin on, että asioilla on tapana järjestyä! Eikä liiaillisessa murehtimisessa ennalta, ole järkeä. Toisaalta, jos en tule valituksi niin aina voi hakea uudelleen vuoden päästä.
 |
| Tässä tämä "kohtalokas" esite, jonka innottamana päätin hakea opiskelemaan ;) |
Nyt vaan sitten jännätään vielä kesä-heinäkuun vaihteeseen, että valitaanko minut opiskelemaan vai ei. Pidetään peukkuja!
Terkuin Essi
