Housing Enabler ja oman kodin esteet

Housing Enabler

Housing Enabler on arviointiväline, joka on suunniteltu avuksi asumisen esteettömyysongelmien tunnistamiseen ja analysointiin. Housing Enabler periaate on syntynyt Yhdysvalloissa, kun on tutkittu saavutettavuutta ja luotu standardeja asumiseen. Alun perin ideana onkin ollut, että Housing Enabler toimisi perustana esteettömien asuntojen ja julkisten tilojen suunnittelussa. Toimintaterapian käyttöön soveltuvaksi arviointivälineeksi Housing Enableriä lähtivät 1990-luvulla kehittämään ruotsalaiset toimintaterapeutti, Susanne Iwarsson sekä järjestelmäasiantuntija, Björn Slaug. Suomenkielelle Housing Enablerin käsikirja on käännetty osana yhteispohjoismaista tutkimusprojektia, jossa menetelmää kehitettiin soveltumaan käytettäväksi Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa ja Islannissa. Käsikirjan käännöstyö valmistui vuonna 2008. Arviointimenetelmä on tarkoitettu ennen kaikkea toimintaterapeuttien käytettäväksi, mutta tekijöiden mukaan väline voi olla hyödyllinen myös muussa toiminnassa, kuten rakennushankkeiden suunnittelussa ja rakentamisratkaisujen pohdinnassa sekä vammaistoiminnassa.

Housing Enableriä voidaan käyttää joko yksilön tai tietyn ryhmän asumismuotojen arvioimisessa. Arvioinnissa selvitetään ensin yksilön tai ryhmän toimintakyvyn rajoitukset, ja tehdään tämän jälkeen ympäristökartoitus. Ympäristön esteellisyys määritellään tapauskohtaisesti yhdistämällä toimintakyvyn rajoituksista ja ympäristöstä saatu tieto, ja lasketaan ympäristölle esteellisyyspisteet. Menetelmän mukaan esteellisyys on aina subjektiivista, ja esteellisyyspisteiden määrä onkin aina 0, silloin kun henkilöllä ei ole mitään toimintakyvyn rajoitteita. Arviointimenetelmän avulla on mahdollista arvioida esteellisyysongelmia suhteessa 15:een eri toimintakyvyn rajoitteeseen. Nämä rajoitteet ovat:

•  Vaikeus tulkita tietoainesta
•  Alentunut näkökyky
• Sokeus
• Vaikea kuulovamma
•  Tasapainovaikeuksia
• Alentunut koordinaatiokyky
• Alentunut fyysinen kestävyys
• Vaikeuksia liikuttaa päätä
•  Alentunut yläraajojen toimintakyky
•  Alentunut hienomotoriikka
• Yläraajojen toimintakyvyn osittainen puuttuminen
•  Alentunut selkärangan/alaraajojen toimintakyky (esim. kumartua tai polvistua)
• Käyttää kävelyapuvälineitä
• Käyttää pyörätuolia
• Epätavallinen pituus tai paino

Näiden osa-alueiden tarkemmat kuvaukset löytyvät arviointimenetelmän käsikirjasta. Usein henkilöllä on diagnoosistaan riippuen useita näistä toimintakyvyn rajoitteista.

Havaintoja oman kodin esteettömyydestä/esteellisyydestä 

 

  

 

Itse asun rinnetalossa, jossa päivittäinen asuminen tapahtuu kahdessa kerroksessa. Sisääntulokerroksessa ei ole keittiötä tai ruokailupaikkaa, vaan nämä toiminnot löytyvät yläkerrasta. Koska itselläni ei tällä hetkellä ole toimintakyvyn rajoitteita, valitsin Housing Enablerissä vaihtoehtoina olevista 15:stä toimintakyvyn rajoitteesta tasapainovaikeudet, alentuneen koordinaation sekä alentuneen hienomotoriikan arviointini pohjaksi. Arviointimenetelmä on jaettu neljään osaan, joissa kaikissa on väittämiä ympäristöön liittyen. Jokaisesta väittämästä voi saada pisteitä 0-4 riippuen siitä, kuinka suuren esteen kyseinen asia asettaa suhteessa tarkastelun kohteena olevaan toimintakyvyn rajoitteeseen. Alla on koottuna havaintoja omassa kodissani tekemästäni arvioinnista.

Osa A: Ulkotilat

A-osassa käsitellään ulkotiloja, ja siihen kuuluu 33 eri väittämää, joiden avulla selvitetään mm. pihan kaltevuuksia ja luiskia, valaistusta, pysäköintipaikkoja, istumapaikkoja, maan rakennetta, kuten tasoeroja, pihassa käytettyjä materiaaleja (sora, hiekka, asfaltti) sekä jäteastioille ja postilaatikoille pääsyä.

Rinnetalossamme piha-alueet ovat haasteelliset. Piha on jyrkkä ja esim. postilaatikko ja roska-astia sijaitsevat rinteen alapäässä. Näiden käyttö aiheuttaisi vaikeuksia tasapainon ja koordinaation ollessa alentunut. Toisaalta autolla pääsee aivan talon luona sijaitsevaan autokatokseen, jossa on tasainen katettu alue ovelle saakka.

Osa B: Sisäänkäynnit

Seuraavassa osiossa tarkastellaan 49 väittämän avulla sisäänkäyntejä, ja tutkitaan mm. ovien ja kulkuväylien leveyksiä, korkeita kynnyksiä, sisäänkäynnille johtavia portaita tai luiskia, mahdollisia hissejä, sekä ulkona olevia istumapaikkoja tai parvekkeita.

Meillä pääovelle ei johda portaita, mutta ovella on liian korkea kynnys. Sen sijaan toisella sisäänkäynnillä on luiska. Kotonamme ongelmana on myös se, että asumme hyvin tuulisella paikalla, jolloin tuuli vaikeuttaa oven avaamista ja sulkemista.

Osa C: Sisätilat

Arvioinnin laajin osio (100 kohtaa) on luonnollisesti sisätilat. Tässä osiossa käydään järjestelmällisesti läpi asunnon portaat, keittiö, pyykkitilat ja kodinhoitohuone, saniteettitilat, kodin erilaiset hallintalaitteet ja huomioidaan myös sisustusratkaisut, kuten onko talossa johdonmukaiset kulkuväylät, muodostavatko sisustus tai kiinteät rakenteet kapeita väyliä, onko lattioilla irtonaisia johtoja tai kulkemista haittaavia mattoja, ovatko lattiapinnat liukkaita jne.

Ensimmäinen merkittävä ongelma kodissamme on, että meillä on portaat yläkertaan, missä on välttämättömiä asuintiloja. Portaissa myöskin on kaide vain toisella puolella rappusia. Lisäksi kaiteet olivat vieläpä liian lyhyet. Kaiteiden tulisi alkaa hieman ennen portaita ja päättyä portaiden jälkeen sekä jatkua ilman katkoa porrastasanteella. Lähes jokaisessa huoneessa (keittiö, kodinhoitohuone, makuuhuoneet) on kaappeja tai hyllyjä, jotka ovat liian korkealla (yli 140cm korkeudella lattiasta). Kodinkoneiden hallintalaitteista hellan hipaisukytkimet ovat herkkätoimisia, ja esimerkiksi liesituulettimen napit ovat hieman epäjohdonmukaisia/vaikeakäyttöisiä (samasta napista tapahtuu monta eri asiaa). Suihkussa meiltä ei löydy istumapaikkoja, ja tukikahvoja ei ole suihkussa eikä vessassa. Sekä useiden kodinkoneiden, että esimerkiksi suihkun käyttämiseen vaaditaan ranteen kiertoliikettä, mikä on varsin vaativa liike, jos käsien motoriikka tai voima on alentunut. Yllätyin itsekin, kuinka monessa laitteessa kiertoliikettä vaadittiinkaan, mm. ikkunoiden avaamisessa, lukoissa, suihkussa, pyykinpesukoneessa, astianpesukoneessa, uunissa jne… Lisäksi oviemme lukkoja ei millään saa auki ilman kahta kättä. Tämä on todettu ongelmaksi ihan kauppakasseja tai lasta kantaessakin. Mieheni on pitkä, joten wc:n pesualtaat on meillä sijoitettu normaalia korkeammalle. Tämä on ongelma, jos hanaa halutaan käyttää istuen. Myös pitkänukkaiset karvalankamattoni aiheuttavat tasapainolle haasteita.

Osa D: Tiedonvälitys

Tämä osa arviointia sisältää vain kuusi kohtaa, ja se käsittelee useamman perheen asuntoja kuten kerros, tai rivitaloja. Osiossa havainnoidaan talon opasteiden ja merkintöjen johdonmukaisuutta ja niiden valaistusta.

Pohdintaa

Oma koti ja siellä tapahtuvat toiminnat ovat itselle niin arkipäiväisiä, että harvoin tulee näin toimintaterapeuttinakaan ajateltua kodin toiminnalle mahdollisesti asettamia ongelmakohtia. Rakentaessamme taloa, olin hiljattain käynyt HE-koulutuksen, ja muistan silloin mittailleeni jonkin verran kulkuväylien leveyksiä ja portaiden etenemiä jne. Jo tuolloin kuitenkin tiedostin, että talostamme ei täysin esteetöntä saa rinneratkaisun vuoksi millään (hissiin kun emme halunneet sijoittaa). Nyt havainnoimieni toimintakyvyn rajoitteiden valossa talomme sai esteellisyyspisteitä yhteensä 150. (Ei rajoitteita on siis 0, ja mitä korkeampi lukema, sitä esteellisempi rakennus) Rajoitteita oli siellä täällä, ja pihan tasoerot sekä talon kaksikerroksisuus/portaat olivat talossamme merkittävä esteellisyystekijä, mutta kaikkein eniten pisteitä kartuttivat kuitenkin erilaiset kodin hallintalaitteet, joiden käyttö tuottaisi vaikeuksia, jos käsien hienomotoriikka on alentunut. Tämä on siinä mielessä turhauttavaa, että rakentamisvaiheessa on todella vaikeaa ja aikaa vievää huomioida kaikkien kodinkoneiden jokaista ominaisuutta, ja usein niiden käyttöä harjoitellaankin vasta kotona. Usein esteettömyyskeskustelu myös keskittyy nimenomaan rakentamisen mittojen ja arkkitehtuurin havainnointiin, vaikka nykytaloissa elektroniikka on hyvin merkittävä osa talossa toimimista, ja asettaa myös osaltaan paljon esteitä toiminnalle. 

Housing Enabler on hyvä väline asunnon esteettömyyden arviointiin, mutta sen rinnalla tulee käyttää muita arviointimenetelmiä, jotta toimintakyvyn arvioinnista tulisi riittävän kattava ja luotettava. Oman kodin arviointi oli yllättävän hauska kokemus ja avasi silmiä jälleen myös sille, kuinka tärkeään rooliin todella nousee henkilön toimintakyvyn perusteellinen kartoitus, ennen kodin esteettömyysongelmien arviointia. Itse asunnon kun pystyy havainnoimaan aisteillaan, mutta ihmisen toimintakyvyn arvioimiseksi on saatava ihminen kertomaan arjestaan ja vieläpä niistä kaikkein vaikeimmista asioista siellä arjessa. On pystyttävä samaistumaan toisen arkeen, ja katsomaan maailmaa toisen henkilön silmin aivan erilaisista lähtökohdista, kuin omasi. 

T:Maiju

Lähteet: Iwarsson, Susanne & Slaug, Björn. 2008. Housing Enabler – Arviointiväline asumisen ja esteettömyysongelmien arviointiin ja analysointiin