Esteettömyys hyödyttää kaikkia

Haluamme nostaa tässä kuussa esiin esteettömyyttä eri näkökulmista. Mitä se tarkoittaa? Kuka esteettömyydestä hyötyy? Miksi sitä tarvitaan? Kenen vastuulla on huolehtia esteettömyyden toteutumisesta?

Kuvitellaanpa, että vammaudut liikenneonnettomuudessa ja tulet viettämään koko loppuelämäsi pyörätuolissa. Tai, että sairastut aivoverenkierron häiriöön, jonka seurauksena sinulle jää liikuntarajoitteita ja hahmottamisen ongelmia. Kuinka selviydyt arjestasi omassa kodissasi? Pääsetkö kotonasi vessaan tai suihkuun? Yletytkö kaikkiin tavaroihisi? Saatko valmistettua itsellesi ruokaa, tai yllätkö vesihanaan? Saatko avattua shampoopullon, tai mahdollisesti tarvitsemiesi lääkkeiden purkit?

Asumme usein hyvin esteellisissä asunnoissa, ja vain harva pystyy jatkamaan vammautumisen jälkeen normaalia elämäänsä ilman minkäänlaista ympäristön muokkaamista, apuvälineitä tai ulkopuolista apua. Asunnonmuutostyöt maksaa tilanteesta riippuen kunta tai vakuutusyhtiö. Muutostyöt ovat kalliita ja usein niiden saaminen on pitkän työn takana. Varsinkin vakuutusyhtiölle muutostöiden tarve tulee perustella erilaisin asiantuntijalausunnoin ja rakennepiirustuksin, sekä mahdollisesti kerätä tarjouspyyntöjä muutostöiden toteutuksesta. Kunnissa on usein nimetty esimerkiksi vammaispalveluiden puolelta henkilö, jonka tehtäviin kuuluu arvioida asunnonmuutostöiden tarvetta. Maksava taho ei läheskään aina ole samaa mieltä kanssasi siitä, mitä kaikkea sinun tulee kotonasi pystyä tekemään, eli mikä on välttämätöntä arjen sujumisen kannalta, ja mikä osa muutostöistä kuuluu heidän kustannettavakseen. Toimintaterapeuttien huonommin tunnettu osaamisalue ovat ympäristön esteettömyyden kartoitukset, joiden pohjalta voidaan suunnitella esteettömiä asuntoja tai tarpeellisia muutostöitä. Olemme molemmat kouluttautuneet Housing Enabler – asumisen esteettömyysongelmien arviointi ja analysointivälineen käyttöön. Menetelmän avulla voidaan arvioida asunnon tai ulkotilojen esteettömyyttä/esteellisyyttä ja tunnistaa luotettavasti ongelmakohtia ja ennustaa esteellisyysriskejä. Menetelmän avulla voidaan arvioida erilaisten vammaryhmien tarpeita. Esimerkiksi näkövammaisen asuinympäristössä on otettava huomioon varsin erilaisia asioita, kuin liikuntarajoitteisen ympäristössä. Kirjoittelemme myöhemmin kirjoituksen, jossa havainnoimme omia kotejamme Housing Enabler-menetelmän avulla.

Uusien talojen rakentamisessa on jo alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota esteettömyyteen, tai ainakin esteettömyyttä korostetaan ja ihmisiä kehotetaan esteettömään rakentamiseen. Usein kodit ovat kuitenkin ainakin osittain ihmisten itsensä suunnittelemia, ja ne suunnitellaan nimenomaan omiin senhetkisiin tarpeisiin. Harva osaa ottaa huomioon taloa rakentaessaan, että hän mahdollisesti myös vanhenee siinä talossa, tai hänen toimintakykynsä voi heikentyä jonkin yllättävän tapahtuman seurauksena. Tämän vuoden asuntomessuilla vieraillessa tuli jälleen huomattua, että hyvin harva, jos mikään näistäkään kodeista on esteetön.

Entäpä sitten julkiset ympäristöt? Pystytkö käymään vammautuneena kaupassa, ravintolassa, kirjastossa, pankissa, koulussa, elokuvateatterissa jne. aivan kuten muutkin? Etenkin pyörätuolilla liikkuville tämä on valitettavan harvoin mahdollista. Vanhoissa rakennuksissa on harvoin ajateltu liikuntarajoitteisia tai muilla tavoin vammaisia henkilöitä. Mutta valitettavan harvoin esteettömyyttä ajatellaan loppuun saakka uusissakaan rakennuksissa. Laki velvoittaa huomioimaan liikuntarajoitteiset henkilöt uudisrakennuksissa. Kesäkuun alussa suomessa ratifioitiin YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, joka myös velvoittaa huomioimaan esteettömyyden uudisrakennuksissa. Esteitä tuskin koskaan rakennetaan tahallaan, mutta usein täysin liikuntakykyinen henkilö ei vain osaa huomioida kaikkia niitä asioita, mitkä hankaloittavat liikuntarajoitteisen henkilön elämää päivittäin. Myös kaavoituksella saatetaan vaikeuttaa esteettömien rakennusten suunnittelua. Tärkeintä olisikin saada asenteita muuttumaan esteettömyyden suhteen, ja nostaa se korkeammalle tärkeysjärjestyksessä. Ainakin sinne sisustuksen ja arkkitehtuurin kanssa samalle viivalle. Esteettömyys kun hyödyttää meitä kaikkia. Toivommekin, että seuraavan kerran käydessäsi kaupassa tai kahvilassa, tai kävellessäsi kadulla suojatien yli, mietit, pystyisitkö asioimaan tai liikkumaan kyseisessä paikassa, jos liikkuisit pyörätuolilla tai rollaattoria apuna käyttäen.

Toteutuuko tässä kohdassa esteettömyys? Välillä lastenvaunujenkin kanssa joutuu etsimään kiertotien.