Mitä on toimintaterapia?

Tämän kysymyksen kuulee todella usein, ja aina tuntuu yhtä vaikealta vastata lyhyesti siihen siten, että kysyjälle saisi välitettyä selkeän kuvan työstämme. Kaikessa yksinkertaisuudessaan toimintaterapia on kuntoutusta, jonka avulla pyritään mahdollistamaan ihmiselle mahdollisimman hyvä toimintakyky niissä asioissa, mistä hänen tulee omassa arjessaan selviytyä. Toimintaterapian monimuotoisuus syntyy siitä, että ihmisten arki voi sisältää niin paljon erilaisia asioita.

Usein asiakas odottaa toimintaterapiaan tullessaan, että terapeutti määrittelisi hänen terapialleen tavoitteet ja suunnittelisi harjoitukset niiden mukaan. Toimintaterapeutin on kuitenkin mahdotonta määrittää ulkoapäin asiakkaalle valmiita tavoitteita, sillä ihmisten arki voi sisältää niin monenlaisia asioita, ja eri asiat ovat eri ihmisille tärkeitä. Se mikä on toiselle tärkeää, ei välttämättä vaikuta millään tavalla toisen ihmisen arkeen. Toimintaterapiaprosessi alkaakin yleensä siitä, että selvitetään, mitä asiakkaan arki sisältää ja mitkä asiat hän kokee tärkeiksi. Tärkeää on selvittää, mitkä asiat arjessa eivät tällä hetkellä onnistu, ja toisaalta myös mistä asioista asiakas tahtoo, tai mistä asioista hänen täytyy suoriutua.

Ympäristö asettaa aina omat vaatimuksensa ihmisen toiminnalle. Sekä fyysinen- että sosiaalinen ympäristö voi joko edistää tai estää ihmisen toimintakykyä. Toimintaterapian tavoitteena voi olla myös ympäristön muokkaaminen edistämään asiakkaan toimintakykyä, vaikka erilaisten apuvälineiden tai ympäristön muutostöiden avulla. Aina ympäristössä tehtävien muutosten ei tarvitse olla suuria, että ne jo edistävät arjessa selviytymistä. Esim. koululaiselle, jolla on vaikeutta keskittyä tehtävien tekemiseen koululuokassa, saatetaan hankkia apuvälineeksi kuulosuojaimet, jotka auttavat rajoittamaan ympäristöstä tulevien kuuloärsykkeiden määrää, ja helpottavat keskittymistä.

Myös asiakkaan ikä vaikuttaa luonnollisesti paljon toimintaterapian sisältöön. Alkukartoituksen perusteella määräytyvät toimintaterapian tavoitteet. Tavoitteet terapialle asetetaan aina yhdessä asiakkaan kanssa ja terapiamenetelmien valinnassa hyödynnetään mahdollisimman paljon asiakkaan omia kiinnostuksen kohteita. Näin motivaatio harjoitteluun saadaan heräämään ja myös säilymään.

Seuraavasta linkistä pääsee Suomen toimintaterapeuttiliiton tuottamaan Elämäni-kirja julkaisuun. Kirja on yksi väline, jonka avulla voi kuvata omaa arkea, ja itselle merkityksellisiä asioita. Kirja voisi toimia vaikkapa pohjana aikuisasiakkaan toimintaterapiajakson alkukartoituksessa tavoitteiden asettelun tukena, mutta sen avulla voi kuka tahansa pysähtyä pohtimaan omaa elämää, ja itselle tärkeitä asioita.

http://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/site/assets/files/1080/elamani_kirja.pdf

Kirjassa on kaunis esipuhe:

”Jokaisella on oikeus olla oma itsensä läpi koko elämän. Se tarkoittaa, että elää itselleen merkityksellistä elämää. Elämää, jossa saa itse päättää siitä, millaista arki on, riippumatta siitä minkä ikäinen on tai kyvystä kertoa toiveistaan.

Tähän Elämäni kirjaan voi kirjoittaa kaiken sen, mikä on itselle tärkeintä: toiveita elämästä ja ajatuksia tulevaisuudesta. Lisäksi kirjassa on osa, jossa voi kertoa taustastaan, esimerkiksi miltä tuntuu ajatella menneitä tai mitkä tapahtumat ovat elämässä olleet tärkeimpiä. Elämäni kirjasta voi tulla ohjenuora läheisille ja ammattihenkilöille. Kirja auttaa läheisiä tekemään tärkeitä ja viisaita päätöksiä sitten, kun siihen ei itse pysty.

Suomen Toimintaterapeuttiliitto haluaa tuoda esille yksilön ainutkertaisuuden ja arjen tärkeyden. Jokaisella on oikeus osallistua läpi elämänsä mielekkääseen toimintaan ja elää itselleen mielekästä arkea – olla oman elämänsä asiantuntija. Elämäni kirja on julkaistu juuri siksi.”