keskiviikko 31. toukokuuta 2017

On päiviä ja sitten on siivouspäiviä...

Ja toisinaan ne siivouspäivät venyvät siivouskuukausiksi.


Varmasti moni tunnistaa itsessään jonkinlaisen kevätsiivouksen tarpeen. Valo lisääntyy ja paljastaa kaiken talven aikana kertyneen pölyn ja lian.  Minulle kevät on ollut aina eräänlainen vuoden päätös ja uuden alku. Koulut päättyvät ja kesälomat alkavat keväällä. Harrastuksista kausi päättyy ja kenties jotakin uutta alkaa. Alkukevään rikkonaiset neljän päivän viikot on selätetty ja arki palautuu taas tasaisempaan rytmiin. Vanhat jutut jäävät taakse ja jotain uutta on vasta muotoutumassa. Elämä on eräänlaisessa välitilassa tai siirtymävaiheessa. Silloin syntyy valtava tarve järjestää oma ympäristönsä, jotta pystyisi järjestämään myös ajatuksensa.

Uskomatonta, miten paljon enemmän tilaa tuntuu tulevan vain tavaroita siirtämällä. :)


Toukokuun alkupuolella innostuimme Essin kanssa vaihtamaan työpaikalla toimiston huonekalujen järjestystä. Ja siitähän se lumipalloefekti sitten lähti. Kun homman kerran aloitti, niin pitihän se tehdä loppuun saakka. Kyllä vain ehtii ihminen kerryttää paljon roinaa työpaikallakin 1,5 vuoden aikana. Ja tavarat jäävät ns. kellumaan, jos niille ei heti ole nimikoituja paikkoja. Ja vaikka osalle oli paikat tilojen valmistuessa nimikoitukin, niin vasta käytännön kautta sitä huomaa, mihin mikäkin esine luontevimmin kuuluu. Ja mihin kaikkeen tarvisee laatikon. Tiesittekö muuten, että ihmisellä ei voi olla liikaa säilytyslaatikoita...


Tilanne näytti välillä melko kaoottiselta, mutta pikkuhiljaa saatiin jumppasalin varastokin järjestykseen. Myös Alavolin Bellat-tanssiryhmä kävi loppukuusta avustamassa siivouksessa. Nyt kiiltää ikkunat, ja saatiin kuvastruktuurikuvillekin uusi kansio tyttöjen askartelemana. Samalla saimme tukea tyttöjen tanssiharrastusta ja esiintymisasujen ostoa.

Kiitos Bellat avusta!
Kun työpaikalla alkoivat tavarat pikkuhiljaa olla järjestyksessä, niin siivousvimma levisi kulovalkean tavoin myös kotiin ja liikkuvaan Toyota-toimistooni. Lapsenkin kanssa käytiin kotona melkoinen kasvatuskeskustelu lelujen paikasta keskellä lattiaa. On muuten tehokas keino saada lapsi siivoamaan, kun uhkaa viedä kaikki keskelle lattiaa kasoiksi jääneet lelut kirpputorille. Ensin pohdin ääneen, että ovatkohan lelut roskia, kun ovat noin unohtuneet lattialle lojumaan, mutta roskis ei osoittautunut tarpeeksi kovaksi uhaksi lähteä siivoamaan. Sitä ajatusta uhmaikäinen ei sentään kuitenkaan kestänyt, että joku toinen lapsi voisi saada hänen lelunsa sieltä kirpputorilta. :D Ainakin jonkin aikaa olen saanut nauttia tämän jälkeen lapsen omatoimisesta siivouksesta. Seuraan mielenkiinnolla, kauanko vaikutus säilyy.

Ja kummasti siivotessa, siivoaa myös sitä omaa pääkoppaa, ja järjestelee asioita mielessään. Monta asiaa on tullut hoidettua loppuun, pois "roikkumasta", ja samalla uusia ideoita mahtuu syntymään ja muovautumaan. Monenlaista uutta ja jännää on mahdollista aloittaa elämässä sekä työssä että vapaa-ajalla. Nyt on ihana aloittaa kesä ja päästä kunnolla suunnittelemaan ja rakentamaan mm. syksyllä starttaavaa ensimmäistä tunnetaitoryhmää ja muita ensi vuoden kuvioita. Essikin palailee taas elokuusta töihin, ja vaikka hän ei kokonaan ole poissa töistä ollutkaan, niin on kyllä huippua saada taas päivittäin kollega seuraksi.

Nautinnollisia kevätsiivoushetkiä kaikille, joilla siivousvimma on päällä! Ja kaikille kevään juhlien järjestelyjen kanssa tuskaileville tsemppiä loppurutistukseen!


Terkuin: Maiju




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti