20. marraskuuta vietetään kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää, jonka kunniaksi Suomen sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta. Päivä perustuu YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on kaikkia alle 18-vuotiaita koskeva ihmisoikeussopimus. Sopimus kertoo lapsille kuuluvat ihmisoikeudet ja asettaa valtioille ensisijaisen vastuun toteuttaa ne. Kun lapsen oikeudet toteutuvat, lapset saavat kasvaa ja käydä koulua terveenä, pelkäämättä väkivaltaa ja riistoa. Sopimuksessa on seuraavat yleiset periaatteet: yhdenverataisuus ja syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen. Tänä vuonna YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa 25 vuotta. Juhlavuoden 2016 teemana on yhdenvertaisuus.
Yhdenvertaisuus "Sopimusvaltiot kunnioittavat ja takaavat tässä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet kaikille niiden lainkäyttövallan alaisille lapsille ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua."
(Lapsen oikeuksien sopimus, 1 osa, 2 artikla)
Voit käydä lukemassa lisää lapsen oikeuksista osoitteessa: www.lapsenoikeudet.fi. Lapsen oikeuksien sopimus löytyy kokonaisuudessaan täältä. Unicef on kirjoittanut Lasten oikeuksien sopimuksen nettisivuilleen lyhennettynä, josta on nopeasti luettavissa sopimuksen pääkohdat. Klikkaamalla tästä pääset suoraan Unicefin sivuille.
Me kuntoutuksen ammattilaiset voimme omalla työllämme lisätä lasten välistä yhdenvertaisuutta sekä vähentää syrjintää. Monilla toimintaterapiassa käyvillä lapsilla on erityistarpeita, joiden takia heillä ilmenee hankaluutta osallistua tasavertaisesti arjen toimintaan. Toimintaterapiassa tarkoituksena on tukea ja edistää lapsen toimintakykyä ja kehitystä siten, että hän pystyy osallistumaan paremmin omassa arjessa tapahtuviin toimintoihin. Ja näin ollen vähentää lapsen jäämistä toiminnan ulkopuolelle omassa ympäristössään. Lapsen osallistumistumisen mahdollistaminen ja toimijuuden tukeminen lisäävät merkittävästi lapsen hyvinvointia.
Toimintaterapian tavoitteet ja toteutus suunnitellaan jokaisen lapsen kaohdalla yksilöllisesti. Suunnittelussa tehtään yhteistyötä lapsen ja tämän lähipiirin kanssa. Toimintaterapia voi lapsen tarpeen mukaan toteutua ihan missä tahansa arkiympäristöistä. Joidenkin lapsien kohdalla yhdenvertaista osallistumista mahdollistetaan harjoittelemalla taitoja ja valmiuksia. Joidenkin kohdalla toimintaterapiassa viedään arkeen apuvälineitä, jotka tukevat osallistumista. Yhtenä mahdollisuutena on myös ympäristön muokkaaminen siten, että se tukee paremmin lapsen osallistumista.
LOOK-hanke (Lapsen Oikeus Osallistua Kuntoutukseensa)
Lapsen oikeuksien sopimusta valvova lapsen oikeuksien komitea on esittänyt Suomelle huolensa siitä, ettei vammaisen lapsen oikeus tulla kuulluksi toteudu asian mukaisesti. Komitean mukaan myös lapset, joilla on jokin heidän elämään ja osallistumiseen vaikuttava toimintakyvyn haaste voivat ilmaista näkemyksensä itseään koskevissa asioissa. Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus osallistua omaan kuntoutusprosessiinsa aktiivisena toimijana.
LOOK-hanke on Metropolia ammattikorkeakoulun, Lastensuojelun keskusliiton sekä Kelan yhdessä toteuttama hanke, jonka tavoitteena on kehittää uusia työvälineitä ja toimintatapoja lapsen osallistumisen sekä yhteistoimijuuden parantamiseen hänen omassa kuntoutuksessaan. Hankkeen tiimoilta on tutettu erilaista materiaalia lapsen osallistumisen tukemiseen omassa kuntoutuksessaan sekä järjestetään koulutuksia aiheeseen liittyen. Lisätietoa hankkeesta löytyy täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti